Kuka soitti, kenen liittymä?

Suomenmaan kartta

Kansalaisen Karttapaikka

Luettelo itsenäisten valtioiden lipuista

Mammadieetti kaloritaulukko

Kaloritaulukko

Kaloritaulukko (iltasanomat)

Free Wallpaper Pictures

Opacity wallpapers

Nature wallpapers

Free wallpapers (Animals, Nature, Seaside, Russian Winter)

Ulrika Jusenius  (kiiltokuvia, postikortteja)

Maistraatit

Eduskunta

Ajantasainen lainsäädäntö (uskonnovapauslaki) 

Väestörekisterikeskus  

Foreca-sää

Pienehkö sivistyssanakirja

Enkeleiden maailmasta

VR - Valtion rautatiet

ExpressBus

MATKA-AUTOT OY

Posti

Kuluttajavirasto

Suomessa vuosina 1771-1860 ilmestyneet sanomalehdet

Verkkoapteekki  

2746 Pirkka-ruokareseptiä 

Ilmainen 101101 numeropalvelu 

Eurooppalainen älykkyystesti

Kuinka hyvin tunnet itsesi?

Kuinka fiksu oikeasti olet?

PERSOONALLISUUS TESTI

ÄO-testi

Syömistottumusten testi

Painoindeksi

Laske ihannepainosi!

Kuinka nopeasti kirjoitat?

Mikä oli se viikonpäivä jolloin synnyit?

Suomen perhosia

PERHOSET

Perhosten - kuvakoosteet

Suomen perhostutkijain seura(hyvät sivut)

Perhosia

Suomalaisia hyönteisiä ja hämähäkkieläimiä

Ötökkä galleria 

Suomen sudenkorennot

Hyönteiset

Suomen heinäsirkat ja hepokatit

Lapin hyönteiset

Suomen muuttolintuja

Suomen talvilintuja

Suomen lintuja

Suomen ja Euroopan linnut kuvissa osin äänten kera

Suomen maakuntalinnut ja niiden äänet

Bird life

Suomen nisäkkäitä

Suomen suurpedot

Koirarodut

Koirat

Kissaeläimet

Suomen kissaliitto ry

Suomen uhanalaiset eliölajit

Luonnon kasveja

Suomen kasveja

Helsinkiläinen kasvio

Valokki nettikasvio

Kuvia kasveista

Suomalaiset puulajit

Web kasvio

Vieraat lajit

Suomen kasvit-heimolista

Kasvibiolobiaa

Kasvibiologia(hyvät sivut)

Tunturikasvien lumoa

Tervetuoloa tuntureille

Metsätyypit

Suomen metsätyypit

Metsäekologia

Suomen suotyypit

Metsäluonnon monimuotoisuus

Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt

Metsä-ja suotyyppijärjestelmä

Saamelaiset (saameksi "sapmelas") ovat Euroopassa alkuperäiskansaa kuten Grönlannin inuitit (eskimot). Saamelaisia on yli 65 000 henkeä.

Heillä on oma historia. kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaisten asuttama alue (saameksi "Sápmi') ulottuu

KeskiNorjasta ja Ruotsista Suomen pohjoisosan yli Kuolan niemimaalle. Sápmi jakautuu Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän valtion

alueelle.

AIkuperäiskansoiksi lasketaan kansat, joiden esivanhemmat ovat asuttaneet aluetta sen valloituksen tai asuttamisen aikaan tahi jo ennen nykyisten

valtionrajojen muodostumista. Lisäksi kansalla tulee olla omaperäisiä sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja poliittisia instituutioita ja sen tulee itse pitää

itseään alkuperäiskansana.

Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa saamelaiseksi katsotaan henkilö, joka itse pitää itseään saamelaisena ja jolle saamen kieli on äidinkieli tai vähintään

yhden hänen vanhempansa tai isovanhempansa äidinkieli. Yli puolet saamelaisista puhuu saamen kieltä. Saamen kieliä on useita eivätkä eri kieliryhmiin

kuuluvat saamelaiset yleensä ymmärrä toisiaan. Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa pääkielenä on pohjoissaamen kieli.

Norjassa asuu yli 40 000 saamelaista, Ruotsissa 15 00025 000, Suomessa 6 500 ja Venäjällä 2 000. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa saamelaiset

valitsevat vaaleilla keskuudestaan edustuselimet, joilla on neuvoaantava asema. Norjassa ja Ruotsissa poronhoito sivuelinkeinoineen on saamelaisten

erityinen oikeus. Suomen laki ei enää tunnusta saamelaisille erityistä asemaa perinteisiin elinkeinoihinsa. Suomessa ja Norjassa saamen kielellä on

mahdollista asioida viranomaisessa.

Suomessa saamelaisia (ks myös lappalainen) on 6500henkeä. Heistä 4 000 asuu saamelaisten kotiseutualueella, joka rajoittuu Ruotsiin,

Norjaan ja Venäjään. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa.

Alue on 35 000 km2 suuruinen. Siihen sisältyy erityinen kolttaalue toisen maailmansodan jälkeen Suomeen muuttaneille kolttasaamelaisille.

Saamelaiset muodostavat nykyään kolmasosan alueensa koko väestöstä. Vielä ennen toista maailmansotaa heitä oli noin puolet väestöstä.

Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistönä, muualla vähemmistönä. Saamelaisten elinkeinot, asumistaso ja sosiaaliset olot ovat viime

vuosina lähentyneet pääväestön vastaavia oloja.

Saamelaisten esiisiä kutsutaan vanhastaan virallisessa kielen käytössä lappalaisiksi. Lappalainen tarkoitti Suomessa henkilöä, joka harjoitti

pääelinkeinoikseen lappalaiselinkeinoja poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä alueella, jonka hän pysyvästi omisti ja josta hän maksoi valtiolle

maaveroa. Nykyään nämä lappalaisten vanhat alueet kuuluvat Suomen valtion hallintoon "valtionmaina", joilla poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä

saavat harjoittaa kaikki paikalliset asukkaat.

Saamelaisten historia on Suomessa ja pohjoismaissa esitetty yleensä erilaisena kuin saamelaisten menneisyys edellyttää. pääväestön asemaa

on korostettu ja saamelaisten asemaa väheksytty. Saamelaisten historian perustaksi on kuitenkin tiedossa riittävästi arkeologista, biologista

ja kielitieteellistä tietoa sekä asiakirjoja, perinnettä ja kirjallisuutta.

Saamelaiset ovat biologisesti eurooppalaista alkuperäisväestöä, johon sekoittunut muita väestöjä. Saamelaisilla ja suomalaisilla on yhteinen kantakieli.

Ajanlaskumme alkuun mennessä saamelaiset ja suomalaiset erosivat kielellisesti ja alueellisesti toisistaan. Saamelaiset harjoittivat kalastusta,

metsästystä ja pienimuotoista poronhoitoa Laatokasta Jäämerelle ja Vienanmereltä Kölivuoristoon ulottuvalla alueella.

Saamelaisen perimätiedon mukaan saamen kansa on muodostunut useiden peräkkäisten asutusaaltojen seurauksena. Saamelaisilla, joita kutsuttiin

vuodesta 325 eKr 1100luvulle jKr kreikaksi "phinoi" ja latinaksi "fenni", oli omia yhteiskuntia.

Niissä he kehittivät elinkeinojaan, uskontoaan, ornamentiikkaansa, metallinvalua ja kauppaa. Saamen kielet eriytyivät tuolloin toisistaan.

Vuosien 12511550 välillä Sápmialuetta ympäröivät valtiot Norja, Venäjä (Novgorod) ja Ruotsi sopivat keskenään rauhasta, rajoista ja verosta

saamelaisten (lappalaisten) alueiden osalta. Suomen alue kuului tuolloin Ruotsin valtioon ja katoliseen kirkkoon, joihin liitettiin myös Lapinmaa. Ruotsin

Lapinmaan ulottuvuus määräsi Ruotsin myöhemmät aluevaatimukset Jäämerelle saakka.

Kuolan niemimaan kolttasaamelaiset tulivat ortodoksisen kirkon ja Venäjän (Novgorod) valtapiiriin, joka ulottui verotuksellisesti koko Norjan Finmarkin

(Lapinmaan) alueelle. Moskovan tsaarit antoivat kolttalappalaisille suojeluskirjeitä maista, vesistä ja veroista maakirjojen ja maanomistuksen mukaan.

Ruotsin vallan ajan (1551 - 1808) lappalaiset olivat talonpoikiin rinnastettava kansalaisryhmänä oikeuksineen ja velvollisuuksineen. He harjoittivat

lapinkyliensä rajojen sisällä pääelinkeinojaan poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä rakentamatta taloja ja viljelemättä alueitaan. Lappalaiset omistivat

pysyvästi maansa ja vetensä, joista he maksoivat valtiolle lapinveroa. Lapinmaan kartoituksen mittakaavana oli "lappalainen peninkulma" (ks sisäkannen

kartta). Vuonna 1602 lappalaisille myönnettiin valtiopäiväedustus ja Ruotsin kuningas oli myös "Norrlannin lappalaisten kuningas". Lappalaiset kuuluivat

osana Ruotsin oikeuslaitokseen, hallintoon ja kirkkoon.

Vuonna 1751 Ruotsi ja Norja kielsivät rajasopimuksessaan lappalaisia "omistamasta veromaata" useammassa kuin yhdessä valtiossa.

Ruotsin vallan loppuajoilta itsenäisen Suomen aikaan (1760) lappalaisilla oli valtiossa lähinnä velvollisuuksia. Aluksi heidät vapautettiin

valtiopäiväedustuksesta. Vuonna 1808 Venäjä valloitti Suomen, joka säilytti entisen oikeusjärjestyksensä. Tämän jälkeen sovittiin Ruotsin, Norjan,

Suomen ja Venäjän kesken valtakunnanrajoista lapinkylien alueilla. Vuonna 1917 Suomi itsenäistyi. Lappalaisten oikeudet maahan ja veteen eivät ilmene

nykyisestä lainsäädännostä, koska hallitus ei ole kahteensataan vuoteen tehnyt valtiopäiville lakiesitystä näistä oikeuksista.

Metsästävien lappalaisten kulttuurin taloudellinen perusta tuhottiin hävittämällä tärkeimmät riistaeläimet majava ja peura.

Riistan vähetessä lappalaisten alueidenkäytto romahti, heidän maaveronsa pienenivät ja ne lakkautettiin kokonaan lailla vuonna 1924. Samalla lappalaiset

poistettiin kiinteistöluetteloista. Heidän oikoudet "unohdettiin" ja heidät kuvattiin kirjallisuudessa siten kuin siirtomaakaudella kuvattiin alkuasukkaita

yleensä.

Lappalaisten "käyttämättömille" alueille muutti uudisasukkaita, jotka saivat oikeuksia maihin ja vesiin. Osa lappalaisistakin perusti uudistilan omalle

maalleen. Uudistiloille erotettiin omat maat ja vedet ennen 1980lukua.

 

 

Valtio alkoi määrätä omistajana tilojen ulkopuolella olevista "valtionmaista" ilman tiedossa olevaa laillista perustetta. Perusteeksi esitettiin se, että

"valtionmaat" ovat aina kuuluneet valtiolle, koska niiltä on puuttunut omistaja (res nullius). "Valtion omistamille maille" perustettiin suojelualueita

tilanteessa, jossa korkein oikeus ei pitänyt valtiota maanomistajana. Nykyään valtio käyttää, luovuttaa ja vuokraa "valtionmaata" ja sulkee saamelaisia

pois sen käytöstä eri suhteissa.

 Saamen kielet ovat suomen kielen sukukieliä. Suomessa on käytössä kolme saamen kieltä. Noin puolet saamelaisista puhuu äidinkielenään

saamea. Pohjoissaamen kieltä käyttää 70 % ja inarin- sekä koltansaamea kumpaakin noin 15 % saamenkielisistä saamelaisista. Suuri osa

saamelaisista on kirjoitustaidottomia äidinkielellään, jota on opetettu kouluissa vasta viime aikoina. Saamen kielellä on mahdollista asioida

viranomaisissa erityisesti saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaisradio lähettää päivittäin ohjelmaa saamen kielellä omalla kanavallaan.

Suomessa julkaistaan kuukausittain Sápmelas-nimistä pobjoissaamenkielistä lehteä. Tänne leviävät myös Norjassa painetut

pohjoissaamenkieliset sanomalehdet Min Áigi ja Ássu.

Luonnonilmiöitä ja luomakuntaa kuvaa saamen kielessä monipuolinen sanasto, jota voidaan käyttää sellaisenaan myös tieteellisten luokitusten välineenä.

Saamelaisilla on vuodesta 1992 lähtien oikeus käyttää saamen kieltä viranomaisissa suullisesti ja kirjallisesti sekä saada vastaus samalla kielellä.

Saamelaisten kielelliset oikeudet perustuvat kuitenkin kääntämiseen ja tulkkaukseen, mikä ei turvaa saamen kielen tulevaisuutta.

Kolttalappalaisten eräät alueet luovutettiin toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle, jolloin osa kolttalappalaisista muutti siirtolaisiksi Suomeen.

 Ihminen, luonto, tapahtumat, uskomukset ja opetukset ovat olleet keskeisesti esillä saamelaisen yhteiskunnan joikulauluissa, saduissa ja

kertomuksissa kaukaa menneisyydestä nykyisyyteen. Norjalaisen sananlaskun mukaan lappalaiset ovat sukulaisiakin keskenään aina

kahdeksanteentoista sukupolveen asti. Perinteinen kuvataide on läheistä sukua kalliopiirrosten muinaiskuville. Saamelaisten

ornamentiikassa, vaatetuksessa sekä käsitöissä yhtyy viikinkiajan skandinaavien ja itäisten kansanryhmien perinteitä ja muinaisuskoa

erityiseksi saamelaiseksi perinteeksi. Saamelaisten säilyttämä kulttuuriperintö tuo nykyiseen saamelaiseen kirjallisuuteen, käsitöihin,

kuvataiteeseen, musiikkiin ja teatteriin omaperäisen leimansa. Saamelaisten edustuselin Sámi Parlamenta sai vuonna 1994 ensimmäisen

kerran päättää siitä, miten saamelaiskulttuurin edistämiseen tarkoitettu valtion määräraha jaetaan.

 Saamelainen kansanomainen käsityö (saameksi "duodji") on puu, luu, sarvi ja nahkatöitä sekä helmi ja tinalankakirjontaa, nauhanpunontaa ja

tekstiilitöitä. Näitä esineitä valmistetaan sekä käyttöesineiksi että myyntiin. Eri alueiden miehen ja naisenpuvut koristeluineen kuvaavat alueiden

kulttuurivaihtelua.

 Saamen kirjakieli syntyi vuonna 1619.Saamelaisenrunoja julkaistiin jo Schefferuksen "Lapponia" teoksessa vuonna 1673. Saamelaisten omakielinen

kaunokirjallisuus alkoi viime vuosisadalla. Joiku on erityiseen äänenmuodostukseen perustuvaa laulua, jossa melodian, rytmin ja niukkojen sanojen keinoin kuvataan joku ihminen, eläin

tapahtuma tms. Perinteistä joikua on modernisoitu instrumentaalimusiikiksi .



Saamelaisia on perinteisesti yhdistänyt toisiinsa mm. suku, kieli, uskonto, asuminen ja elinkeinot. Viime vuosikymmeninä saamelaisten

yhteistyö on ulottunut koko valtioon ja yli valtakunnanrajojen. Saamelaisen kansallispuku liittää hänet tiettyyn alueeseen.

Saamelaistenyhteisenä kansallislauluna on Isak Saban vuonna 1906 kirjoittama "Saamen susun laulu", joka päättyy sanoihin "Saamenmaa

saamelaisille". Vuodesta 1986 1ähtien saamelaisilla on ollut myös yhteinen lippu. Lipussa toistuvat saamen puvun kirkkaat värit ja auringon

ja kuun kehä, koska saamelaiset ovat perinteisesti pitäneet itseään auringon tyttärinä ja poikina. Saamelaisten kansallispäiväksi on sovittu

helmikuun 6. päivä.

 Saamelaisneuvosto on Suomen, Norjan, Venäjän ja Ruotsin saamelaisten yhteistyöelin. Sillä on toimisto Suomessa Utsjoella. Saamelaiset

osallistuvat maailman alkuperäiskansojen neuvoston (WCIP) toimintaan. He ovat myös mukana alkuperäiskansana valtioiden ja

itsehallintoalueiden välisessä yhteistyössä Pohjoismaiden neuvostossa, Barentsin euroarktista aluetta koskevassa yhteistyössä ja YK:n

ihmisoikeuskomiteassa.

Lapin läänin pinta-ala 98 937km2 joista vesistöjä 5880km2

Lapissa asuu n.187 000 asukasta

n. 200 000 poroa :)

Lapin osuus Suomen pinta-alasta 29%

Suomi sijaitsee 60.ja 70. leveyspiirien välissä.,samoilla leveyspiireillä kuin Alaska,puolet Grönlannista ja suuri osa Siperiasta.

Lappi puolestaan sijaitsee 66. leveysasteen pohjoispuolellaKun samoilla leveyksillä Siperiassa vallitsee ikirouta ja Grönlannsiia on jääkausi,on meillä selvästi toisenlainen luonto kun mainituilla seuduilla.Vuoden keksilämpötila on n. 6astetta korkeamp,routa sulaa maasta keväällä ja voimme harjoittaa maanviljelystä.Tähän vaikuttaa PohjoisAtlantilla kulkeva Golf virta,joka tuo Norjan rannikolle lämmintä vettä trooppisilta merialueilta.

http://www.santatelevision.com/revontulet/en0605/en0605.html

Lapin ilmasto on sekoitus merellistä ja mantereista vaikutusta.Voimakkainta mantereinen ilmasto on Keskilapissa ,merellinen taas Pohjoislapissa,etenkin käsivarressa.Haltin alueelta on vain kolmisenkymmentä kilometriä ympäri vuoden avoimena pysyttelevään vuonoon,jka näkyy usean alueen säätilassa.

Pysyvä lumipeite tulee Lappiin yleensä loka-marraskuussa ja lumet sulavat touko-kesäkuussa.Lumisen ajan pituus on yli 200 päivää.Paksuimmillaan lumipeite on yleensä maaliskuussa,mutta joskus se saattaa ajoittua huhti tai jopa toukokuulle.Talvisin Lapin kylmimmät alueet sijaitsevat keskilapissa ja käsivarressa.Lumen ennätyssyvyys on 1900- luvulla ollut 191cm,joka mitattiin Enontekiöllä 18.4.1997.Alin Suomessa mitattu lämpötila -51,3 astetta mitattiin Sodankylässä v.1862 ,muta normaali helmikuun keskilämpötila on kuitenkin -14 astetta.Keskitalvella lämpötila pysyttelee kylmänä koko vuorokauden,mutta kevättalvella muutaman lämpöasteen päivä saattaa muuttua 15 asteen pakkaseksi lyhenevän yön ajaksi.Tällöin syntyy ns. hankikanto,lumen pinta on aamuisin niin kova että siinä voi ajaa vaikka polkupyörällä.

Kesällä Lapin sää vaihtelee suuresti.Joskus voi olla hyvinkin viileää,mutta useimmiten kesä on mielyttävän lämmin.Useana kesänä on koettu jopa pitkiä hellejaksoja.

Lapissa on yhdessä muiden arktisten alueiden kanssa maailmankuulu erikoisuus,Napapiiri (arctic-circle).Napapiiri on päivänvalovyöhykkeen raja.Se on pohjoisin paikka jossa aurinko voidaan ähdä talvipäivänn seisauksen aikaan 21.12 ja eteläisin paikka jossa keskiyön aurinko näyttäytyy keskikesällä.Ivalon lentokentällä mitattuna aurinko ei kaamoksen aikana nouse reiluun kuukauteen 4.12-8.1  eikä keksikesällä laske reiluun kahteen kuukauteen 22.5-20.7.

Napapiirin sijainti on noin 66,5  astetta pohjoista leveyttä.Maan akselin kaltevuuden hienoisesta muutoksesta johtuen Napapiirin maantieteellinen sijainti ei ole vakaa.Itse asiassa tällä hetkellä se liikkuu pohjoiseen noin kymmenen metriä vuodessa.Takaisin se palasisi vuonna 21 750 :)

http://www.wlp.fi/free_time/wallpaper/wallpaper_kesa.htm

http://www.wlp.fi/free_time/wallpaper/wallpaper_talvi.htm

http://www.wlp.fi/free_time/wallpaper/wallpaper_elaimet.htm

http://www.levi.fi/pages/index.php?id=1001&language=eng_sum

http://www.yllas.fi/?deptid=8951

http://www.saariselka.fi/index.php?la=en

http://www.ruka.fi/summer_eng/

http://www.rovaniemi.fi/?deptid=21325#en

Nyt taas on luvassa täällä päin tälläistä:

Rovaniemen tapahtumakesän Sekaisin Joulupukista haastaa matkailijat viettämään ohjelmallista päivää Rovaniemen keskustaan 19. heinäkuuta. Tapahtumien keskipiste on Lordin aukio, jossa toimintaa ja tunnelmaa riittää koko perheen viihtymiseen.

Lapin pääkaupunkiin suuntaaville matkailijoille tapahtuma tarjoaa talven eksotiikkaa, reilusti lunta ja monenlaisia aktiviteetteja keskellä kesää

Ohjelmallisen päivän 19. heinäkuuta avaa Joulupukki. Lunta on varastoitu varta vasten, ja valkea hanki tuodaan varastosta Ounasvaaralta. Lasten hiihtokisojen jälkeen kesäpäivän ohjelma jatkuu yhtä hullunkurisesti lasten joulukaraokella. Hiihtokilpailuun ilmoittautuminen onnistuu Rovaniemen matkailun sivuilta (http://tourism.rovaniemi.fi). Rovaniemen Joulumarkkinat ry:n tarjoamaa joulupuuroa riittää tuhannelle ensimmäiselle. Kutkuttavan hauskan lisänsä ohjelmaan antavat Konttisen kesäteatteri sekä Sirkus Taika-Aika, jotka esittäytyvät yleisölle päivän kuluessa. Leikkisä lumisota Lordin aukiolla järjestetään iltapäivällä.

Päivän huipennukseksi soveltuvat ohjelmapalveluyritysten tarjoamat pienet safarit. Lapin Safarit ajeluttaa lapsia minimoottorikelkoilla. Katujuna Nätti-Jussi kiertää parhaita nähtävyyksiä. Eräsetin tarjoamalle jokiveneristeilylle voi hypätä Pohjanhovin rannasta. Lordin aukiolla voi lisäksi kuvauttaa itsensä ihka oikean poron kanssa, ja mukana menossa on muitakin maskotteja Ranuan eläinpuiston Jonne Jääkarhusta Onni Oravaan.

Sekaisin Joulupukista -tapahtuman juontajina nähdään viimevuotiseen tapaan tontut Pakarinen ja Hökö. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa viime vuonna, jolloin Lordin aukiolla vieraili päivän mittaan arviolta 3000 ihmistä. Tapahtuman järjestelyistä vastaa Rovaniemen Matkailu & Markkinointi Oy.

Tänä vuonna tapahtuman yhteydessä järjestettävä matkailun ammattilaisten workshop kokoaa Rovaniemelle matkanjärjestäjiä ympäri maailman. Kaukaisimmat vieraat saapuvat Rovaniemelle Kiinasta, Etelä-Afrikasta ja Intiasta tutustumaan rovaniemeläiseen matkailutarjontaan ja -tuotteisiin. Workshopin tarkoituksena on esitellä Rovaniemeä ympärivuotisena ja vetovoimaisena kohteena ja laajentaa yhteistyötä ulkomaalaisten matkanjärjestäjien kanssa myös sulan maan ajalle.

Että tätä maisemaa rakastan !

Illalla lenkillä .Oli pakko aloittaa kohottaan hieman kuntoa kun elokuussa opiskelut jatkuu.Ei se kunto kuintenkaan ihan nollassa ollut vaikka koko talven on lenkit jäänyt.On pakko nyt jos meinaa  luonto-oppaksi joskus valmistua.Seitsemän kilsaa meni hyvin.

Niin...luonto-opas tai oikeastaan luontoyrittäjä on tutkintonimike.Tässä jotain mitä ala on ja Lapin ammattiopiston opinnot sisältävät:

Ammatillisten opintojen keskeinen sisältö

• luonnon monimuotoisuuden tunteminen ja säilyttäminen
• ympäristölainsäädäntö ja kestävä kehitys
• maastossa liikkumisen taidot
• kierrätys ja jätehuolto
• poro matkailun ohjelmapalveluissa
• riistanhoito ja metsästysretkien järjestäminen
• luonto- ja eräretkien opastus
• luonto- ja maaseutumatkailu
• ulkoilureittien suunnittelu ja hoito
• luonnontuotteiden keruu, käsittely a markkinointi

Luontoyrittäjä palvelee asiakkaita paikallista ympäristöä ja luontoa hyödyntäen. Luontoyrittäjä valmistaa luonnontuotteita ja tuottaa ohjelmapalveluja. Erikoistumisensa mukaan hän voi toimia luonto-opastus- ja neuvontatehtävissä, suunnitella ja hoitaa ulkoilureittejä tai kerätä, käsitellä ja markkinoida luonnontuotteita.

Luontoyrittäjän työssä vaaditaan monipuolisen ammattiosaamisen ja ekologisen ajattelun lisäksi oman osaamisen tuotteistamisen ja markkinoinnin taitoja.

Että tämä on sitten hyvä laulu.Sen on tehnyt Karppisen Kenneth joka on pastorina Alajärven helluntaiseurakunnassa.

Yksi lemppari kappaleistani:Kenne ja pojat - Taivas kuulee.mp3  klikkaa tästä  kuuntelemaan

Ps. 1- 10

Sinä, Herra, olet minun kilpeni ja kunniani.
Sinä olet minun auttajani,
Sinä, minun vanhurskauteni Jumala, joka ahdingossa avarrat minun tilani,
Sinä yksin olet minun suojani.

Sinä olet minun kilpenäni, Herra, vanhurskas Jumala ja pelastaja,
Herra, jonka käsissä on oikeus.
Sinä olet vanhurskas tuomari.

Minä ylistän Sinua Sinun vanhurskaudestasi,
minä ylistän Sinun nimeäsi, Herra ja Korkein.

Herra, minun Jumalani, kuinka suuri onkaan Sinun nimesi maan päällä!
Se julistaa sinun taivaallista kirkkauttasi.
Herra, minun Jumalani, Sinun nimesi on suuri kautta koko maailman!

Minä iloitsen ja riemuisten Sinusta,
ylistän Sinun nimeäsi, Sinä Korkein.
Sinä hallitset ikuisesti,
Sinun valtaistuimesi perusta on oikeus.
Sinä olet linna ahdingon aikana.

Jumala, Sinä olet luotettava,
Sinun sanasi ovat todet.
Sinä olet kaiken yläpuolella,
ikuisesti ylistetty.

Sinun viisautesi ja tietosi on ääretön,
kukaan ei voi lukea Sinun ajatuksiasi eikä neuvoa Sinua.
Sinusta, Sinun kauttasi ja Sinuun on kaikki.
Sinulle kuuluu kunnia ikuisesti!
Sinä Jumala, yksin olet viisas.

Sinä olet armahtava Isä ja runsaan lohdutuksen Jumala.
Sinä olet rauhan Jumala.
Sinulle kuuluu kunnia aina ja ikuisesti!
Sinä olet kaiken elämän lähde.

Sinulle, ikuinen Kuningas, kuolematon, näkymätön ja ainoa Jumala,
kunnia ja kirkkaus aina ja ikuisesti!
Sinä olet ylistettävä ja yksin hallitseva Jumala,
kuningasten Kuningas ja herrain Herra.
Sinun on kunnia ja ikuinen valta!

Sinun valtaistuimesi pysyy ajasta aikaan,
ja Sinun kuninkaanvaltikkasi on oikeudenmukaisuuden valtikka.
Sinun kättesi työtä ovat maa ja taivas.
Ne katoavat, mutta Sinä pysyt.
Sinä olet iäti sama, Sinun vuotesi eivät lopu.
Sinä olet sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.
Sinun on kunnia aina ja ikuisesti!

Sinun luonasi ei mikään muutu eikä valo vaihdu varjoksi.
Sinä olet laupias ja anteeksiantava

Sinä olet A ja O, alku ja loppu,
Herra, Jumala, joka oli ja joka on tuleva, Kaikkivaltias.
Sinulle kunnia ja valta aina ja ikuisesti!

Sinä olet ensimmäinen ja viimeinen, iäti elävä.
Sinulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.
Sinä olet Pyhä ja Totinen,
jonka avaamaa ovea ei kukaan sulje,
ja jonka sulkemaa ovea ei kukaan avaa.
Sinä olet uskollinen ja luotettava.

Pyhä, pyhä, pyhä, olet Sinä, Herra, Jumala, Kaikkivaltias!
Sinä olit, Sinä olet ja olet tuleva.

Herra, minun Jumalani,
Sinä olet arvollinen saamaan ylistyksen, kunnian ja vallan,
sillä sinä olet luonut kaiken.
Kaikki, mikä on olemassa, on Sinun tahdostasi luotu.

Sinun, joka istut valtaistuimella, Sinun ja Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Karitsan
on ylistys, kunnia, kirkkaus ja mahti aina ja ikuisesti.
Ylistys, kirkkaus, viisaus, kiitos, kunnia, valta ja voima
Sinulle, Jumala, aina ja ikuisesti!

Minä kiitän Sinua, Herra, Jumala, Kaikkivaltias.
Suuret ja ihmeelliset ovat Sinun tekosi.
Oikeat ja todet ovat Sinun tiesi,
Sinä kansojen kuningas!
Kuka ei Sinua pelkäisi, Herra,
kuka ei ylistäisi nimeäsi?
Sinä yksin olet pyhä.

Vanhurskas olet Sinä,
joka olet ja joka olit,
Sinä Pyhä!
Herra Jumala, Kaikkivaltias,
oikeat ja vanhurskaat ovat Sinun tuomiosi

Sinä, meidän Jumalamme,
tuot pelastuksen.
Sinun on kirkkaus ja voima.
Minä ylistän Sinua, Jumalaani.
Amen!

Kävin eilen näin kun on ale aika, siskoni kanssa tuossa vieressä napapiirillä Marimekon myymälässä .Siellä oli ihania kankaita tosi halvalla.Ostin olohuoneeseen pitkän verhon "Latvassa korkealla" aiheen Teresa Moorhouse suunnitellut. 

Jäin vähän ja oikeastaan ei vähän vaan aika paljonkin kaipaamaan kangasta "Kulkue" pinkkinä.Saa nähdä joutuuko sitä hakemaan .

Tässä uusi verho.

Kävästiin tuossa lasten kanssa Suomen Tivolissa päivällä .Eihän se niin suuri ole kuin nuo huvipuistot mutta jotain pienille ja isommillekin.

Samalla käväsimme aikamme kuluksi Napapiirillä.Harvoin tulee käytyä vaikka matkaa on alle 2 km.

Nämä Joulupukin pääpostista

No nyt on kitara kunnossa.Kielet kohdalla ja viritetty ensi kerran.Ystävämme Kari kävi virittämässä sen ja testasi toimivuuden.Hyvin soi. AMEN ! Nyt vain itseopiskeluun.Sitkeää harjoittelua,muutama ote ja sitten pääsee kadulle soitteleen.